Kissojen tutustuttaminen

Adoptoitaessa kissan yhdistykseltämme jaamme uudelle kodille suullisten ohjeiden lisäksi aina kirjallisia esitteitä ja ohjeita kissan lähtiessä. Tuntuu kuitenkin, että monelta jää jakamamme aineisto lukematta sekä suullinen tieto ainakin joiltakin osin kuuntelematta. Usein meihin ollaan yhteydessä jo parin päivän sisään aivan perusasioihin liittyen, jotka kerromme jokaiselle uudelle kodille kissaa adoptoitaessa. Erityisen paljon olemme kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka jakamamme tieto uuden kissan tuomisesta jo kotona olemassa olevaan laumaan kaikuu pääosin kuuroille korville.

Usea kissa on palautettu takaisin etsimään kotia, kun uuden ja vanhan lemmikin yhteiselo ei ole lähtenyt sujumaan toivotulla tavalla, koska ohjeita ei ole maltettu noudattaa. Tilanne on yleensä edennyt niin pitkälle, että joko toinen eläimistä tai molemmat ovat lopettaneet syömisen ja hiekkalaatikon käyttämisen, koska ne eivät uskalla enää liikkua kodissaan toista kissaa pelätessään. Moni muutoin hyvä koti jättää täten tarjoamatta kodin kodittomalle eläimelle ja lajitoverin kotona jo olevalle lemmikkieläimelle. Tutustu ohjeisiin ja noudata neuvoja tarkasti, jotta yhteiselo lemmikkien kanssa sujuu alusta asti ilman käytös- tai terveysongelmia.

Katso Eläinkoulutusblogin pitäjän, eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjolan video (3:22 min) aiheesta "Kissan tutustuttaminen kissoihin ja koiriin" osoitteessa https://vimeo.com/246935415/29b68ee880 yhteensä kolme kertaa: kaksi viikkoa, viikko ja päivä ennen kuin uusi kissa saapuu talouteen. Jaana kirjoittaa asiantuntijablogia ja pitää erilaisia kouluttamiseen ja lajityypilliseen käyttäytymiseen liittyviä koulutuksia sekä verkossa että livenä. Jaana toimii eläinlääkäreiden kanssa yhteistyössä ja neuvon eläinten omistajia ongelmatilanteissa ja silloin, kun lemmikin käyttäytyminen tuottaa haasteita. 

Esimerkin oikeaoppisesta tutustumisesta löydät kauttamme kodin löytäneen Mussun sivulta! 

Tutustuttamisprosessin yleiset virheet

Hyvin usein omistaja vain tuo, vastoin ohjeistusta, uuden kissan laumaan, laskee ne varoittamatta yhteen samaan tilaan ja ajattelee, että ne ottavat toisensa avosylin vastaan. Tilannetta voi verrata siihen, että kotiisi saapuisi aivan vieras ihminen asumaan, ilman mitään ennakkovaroitusta - harva meistä ihmisistäkään laskisi luoksemme asumaan kenet tahansa ovelle koputtajan tuosta noin vain! Hassua ajatella, että kissa toimisi tässä suhteessa jotenkin eri tavalla. Uusi tulokas on valtavan peloissaan. Peloissaan oleva eläin taas ei ole kykenevä muodostamaan sosiaalisia suhteita. Se voi oppia tulemaan toimeen toisten ihmisten ja eläinten kanssa tai kesyyntyä vasta sitten, kun se kokee olevansa turvassa ja kokee ympäristönsä olevan turvallinen.

Erityisen surullista on myös se, että usein omistajien mielestä vanhan, jo kotona olevan lemmikin vihoittelu, mököttäminen, alistuminen ja pakoilu, on jollakin tavalla hauskaa tai huvittavaa - esimerkiksi Facebook on täynnä omistaijen postaamia "hauskoja" kuvia ja videoita lemmikeistä, jotka jurottavat uuden eläimen muutettua taloon. Todellisuudessa vanha lemmikki on todella stressaantunut uudesta perheenjäsenestä, eikä se tällöin pysty muodostamaan positiivista suhdetta uuteen tulokkaaseen. Emme yhdistyksessämme missään tapauksessa halua myöskään aiheuttaa henkistä pahoinvointia jo kotona oleville lemmikeille, joten ohjeistuksenmukainen tutustuttaminen on luotu sekä uuden että vanhan lemmikin turvaksi ja hyväksi. Aiheuttamalla joko uudelle tai vanhalle lemmikille negatiivisia tunteita uudesta asuinkumppanista voidaan aiheuttaa vakavaa ja pysyvää haittaa näiden eläinten yhteiselolle. Avain onnistumiseen ja siihen, että kissat oppivat nauttimaan toistensa seurasta, on maltti. 

Luonnossa aikuiset kissat nimittäin suhtautuvat toisiinsa pääosin vihamielisesti, vähintäänkin epäilevästi - kissa ei pääse luonnossakaan kissayhteisön jäseneksi vain tupsahtamalla paikalle. Luonnossa kissa pääsee kissayhteisön jäseneksi hitain askelin, aluksi jättämällä hajuviestejä yhteisön elinpiirin laitamille. Tätä tekniikkaa voimme kissojen omistajina soveltaa itsekin. Hidas ja rauhallinen perehdyttäminen on siis hinta siitä, että kissat elävät loppuelämänsä sovussa.

Tutustuttamisen aloittaminen jo ennen uuden eläimen muuttoa

Tutustuttaminen tulee aloittaa jo viikkoja ja vähintäänkin päiviä ennen kuin uusi kissa muuttaa taloon. Vanhan kissan arkirutiinit tulee pitää samoina kuin ennenkin ja jos muutoksia on pakko tehdä, niitä tehdään mahdollisimman vähän. Mikäli vanha kissa on esimerkiksi tottunut nukkumaan omistajansa sängyssä, tulee se päästää sinne nukkumaan uuden kissan saapuessakin. Uusi kissa ei siis tässä tilanteessa voi majoittua aluksi makuuhuoneeseen. Mikäli joitakin muutoksia vanhan kissan arkirutiineihin on väistämättä tulossa, se tulee totuttaa niihin etukäteen - mielellään viikkoja ennen uuden kissan saapumista. Esimerkiksi, jos uusi kissa majoitetaan tilaan, jossa vanha kissa on tottunut käymään hiekkalaatikolla, uuden hiekkalaatikon paikka tulee opettaa vanhalle kissalle hyvissä ajoissa. Uuden kissan tutkikohta kannattaa perustaa siis sellaiseen paikkaan, jossa ei ole vanhan kissan lempiajanviettopaikkoja.

Uuden kissan saapuminen

Uuden kissan saapumiseen varaudutaan jo ennen kissan saapumista järjestämällä sille oma tilansa, jossa sillä on käytössä nukkumapaikka, raapimapuu, hiekkalaatikko, leluja yms. Kun tuot uuden eläimen kotiin, älä esittele sitä kotona jo oleville lemmikeille kuljetuskopasta tai millään muullakaan tavoin. Mitä nopeammin ja huomaamattomammin saat kuljetettua eläimen omaan tukikohtaansa, sen parempi. Laske uusi eläin omaan tukikohtaansa, jossa se saa rauhassa tutustua ympäristöönsä ja kotiutua. Tukikohtaan ei saa olla muilla lemmikeilla pääsyä eikä uusi eläin saa itse kulkea toisen tilaan.

Uusi kissa kykenee muodostamaan sosiaalisia suhteita vasta sitten, kun se on saanut tutustua uuteen tilaansa. Vanha kissa ei taas kykene muodostamaan sosiaalista suhdetta, ennen kuin se on tottunut elämässään tapahtuneeseen mullistavaan muutokseen. Eläimiä ei missään tapauksessa saa laskea ensimmäisinä päivinä näkö- eikä kosketusyhteyteen toistensa kanssa. Niiden välillä tulee kuitenkin vaihdella toistensa tuoksuja, esim. makuualustoja, peittoja, tyynyjä, huopia tms. ja yhdistää jotakin mukavaa näihin uusiin tuoksuihin, esim. ruokinta, herkkuja, silityksiä tai leikkiä. Hajuaistimukset merkitsevät kissoille enemmän kuin se, mitä ne näkevät. 

Tutustumisvaihe

Kissat kannattaa ruokkia siten, että ne haistavat toisensa syödessään esimerkiksi ruokkimalla ne samanaikaisesti molemmille puolille samaa ovea. Näin kissat yhdistävät miellyttävän asian (ruoka) niille hieman pelottavaan asiaan (toinen kissa) ja täten ne saavat toisistaan positiivisen kokemuksen. Tutustumista voidaan vauhdittaa pyyhkimällä uuden kissan suupieliä, poskia tai ohimoa pienellä pyyhkeellä tai muulla tekstiilillä. Tämän jälkeen kankaanpala sijoitetaan vanhan kissan ruokintakupin alle tai läheisyyteen, jolloin kissa yhdistää ruoasta saamansa mielihyvän toisen kissan tuoksuun. Lisäksi toisen kissan läheisyydessä voidaan käyttää sellaista herkkua, jota kissa ei muulloin saa. Kissojen voidaan antaa myös tutustua toistensa tukikohtiin vuorotellen niin, etteivät ne ole samanaikaisesti samassa tilassa.

Tutustumisvaihe voi kestää päivistä kuukausiin. Kun kissat vaikuttavat tottuneensa toistensa hajuihin, voidaan kissojen antaa tutustua toisiinsa esim. verkko-oven läpi. Mikäli verkko-ovea ei ole mahdollista hankkia, kissojen voidaan antaa tutustua oven raosta. Varaathan tähän tutustuttamistilanteeseen mukaan jotakin positiivista, kuten kissojen lempileluja, ruokaa tai herkkuja. Ruoki tai tarjoa herkkuja kissalle jatkuvasti niiden viettäessä aikaa toistensa lähellä oven luona tai ovenraossa, jotta se saa tunteen, että toisen kissan näkeminen on itseasiassa maailman paras juttu, sillä siitä seuraa paljon hyviä asioita. Mikäli kissa murisee, sähisee, kyhjöttää paikoillaan tai ei kykene syömään tai leikkimään, on toinen kissa ja tilanne edelleen liian stressaava eivätkä ne voi vielä tutustua toisiinsa tarkemmin.

Kun tutustumisvaihe on edennyt lupaavasti ja kissat vaikuttavat toisen läsnäollessa rennoilta, eivätkä ne murise, sähise tai luimistele, voidaan elää pikkuhiljaa ilman raja-aitaa. Mikäli kissojenvälisiä tuijotuskilpailuja tulee, ne tulee katkaista mahdollisimman pian, ennen kuin tappelu ehtii syntyä, kiinnittämällä kissojen huomio jonnekin toisaalle, vaikka heittämällä lelu kissojen lähelle. Ei kannata mennä ottamaan kumpaakaan kissaa syliin tai mennä väliin muutenkaan, koska silloin voi olla itse vaarassa loukkaantua. Mikäli kissat ovat kiihtyneitä, aggressiivisia tai eivät syö, juo, nuku, leiki tai liiku normaalisti, tutustuminen on edennyt liian nopeasti ja tutustumisessa täytyy siirtyä edelliseen vaiheeseen eli molempien henkilökohtaiseen tukikohtaan. Kiirehtiminen voi aiheuttaa prosessille peruuttamatonta haittaa - liian hidasta etenemistä taas ei ole olemassakaan. 

Kissat voidaan jättää keskenään omistajan poissa ollessa silloin, kun ne suhtautuvat toisiinsa välinpitämättömästi tai ystävällisesti (tervehtivät nenäkosketuksella tai puskevat toisiaan). Mikäli tutustuttaminen ei tunnu onnistuvan, otathan yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen, ennen kuin päätät luopua uudesta kissasta - käydään yhdessä läpi, miten tutustuminen onnistuisi paremmin.

Kissan kotiutuminen

Kissa on sopeutuvainen eläin. Sopeutumisaikaan vaikuttavat mm. kissan ikä, tausta sekä kokemushistoria. Sopivaan kotiin vaikuttaa kuitenkin enemmän sopeutusohjelma kuin kissa itse. Antamalla kissalle aikaa, tilaa, tukikohdan, kiipeilypaikkoja ja piiloja parannat sen sopeutumismahdollisuuksia. Sopeutuminen ja kotiuttaminen on aina prosessi - kissan loppuelämää uudessa kodissa ei voi arvioida esimerkiksi pelkästään ensimmäisen viikon perusteella. Sopeutumisaikaa ei voi etukäteen ennustaa: sen tietää vasta sitten, kun kissa on kotiutunut. Toisilla menee hetki ja toisilla vuosia. Ihmisilläkin menee aikaa tottua esimerkiksi uuteen työpaikkaan ja oppia kaikki työpaikan uudet tavat. Helpointa on tuoda kissayhteisöön pentu tai nuori kissa. Myös emo ja pentu-yhdistelmä on suhteellisen varma tapa taata kissojen sopu keskenään. Uuden aikuisen kissan, sukupuolesta riippumatta, tuominen kissayhteisöön on kuitenkin täysin mahdollista - se vain vaatii omistajalta hieman viitseliäisyyttä.

Kissa tulee eristää muista kissoista myös terveyssyistä

Uusi kissa tuodaan harkiten muun perheen keskelle myös tautiriskin vuoksi. Kissa voi vaikuttaa ulkoisesti terveeltä, mutta se voi silti kantaa vakaviakin sairauksia, jotka tulevat esille vasta muuttostressin myötä. Monet kissat voivat kantaa erityisesti flunssaoireiden taudinaiheuttajia useita vuosia sairastumatta siihen itse ja tämän takia kissa saattaa muuttostressissä esim. aivastella, puuskahdella tai yskähdellä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää eristää uusi kissa omaan huoneeseen vähintäänkin ensimmäisen viikon tai parin ajaksi, jottei mahdollinen tauti leviä talouden toisiin lemmikkeihin, vaikka lemmikit muuten näyttäisivätkin tulevan toimeen keskenänsä ja halukkailta tutustumaan toisiinsa. Tällöin kissan mahdolliset sairaudenoireet (esim. nuha, silmäoireet tai vatsaoireet) huomataan jo ennen kuin kissa pääsee lähikontaktiin muiden eläinten kanssa.

Tarttuvien, vakavien sairauksien varalta perheen muilla kissoilla on oltava rokotukset voimassa. Valitettavasti kissojen rokotteet eivät anna 100% suojaa flunssia vastaan, sillä flunssaviruksista on olemassa useita erilaisia muotoja jotka muuntuvat jatkuvasti - joka vuosi uusi taudinaiheuttaja on odottamassa kissoja. Usein rokote kuitenkin suojaa kissaa edes osittain eikä kissa silloin sairastu vakavasti, vaan oireet ovat lähinnä lieviä, esim. aivastelua. Kissaruttoa vastaan rokotteen suoja on hyvä ja tämän tappavan sairauden riskin saa poistettua pitämällä rokotukset voimassa koko kissan eliniän. Flunssat, kissarutto ja muut kissoihin tarttuvat sairaudet uhkaavat myös sisäkissaa, sillä virukset ja bakteerit voivat kulkeutua kotiin ihmisten kengissä, vaatteissa ja käsissä. Esimerkiksi flunssaoireita aiheuttava calici-virus on erittäin helposti ovenkahvoista omistajan käsiin tarttuva ja käsissä kulkeva taudinaiheuttaja. 

Rokotus aiheuttaa kissan elimistölle aina hetkellistä stressiä. Pidäthän huolen, että talouden kissat ovat rokotettuja aivan minimissään viikkoa ennen kuin uusi eläin muuttaa talouteen. Tällöin talouden vanhat lemmikit ovat ehtineet jo palautua rokotteen aiheuttamasta stressistä ja hetkellisestä vastustuskyvyn laskusta.

Kissalle muutto on iso muutos ja se voi hyvinkin olla sen elämän suurin stressi. Myös liian nopea tutustuttamisprosessi voi entisestään lisätä tätä stressiä. Stressitilanne ei ole kissalle hyväksi: mitä stressaantuneempi kissa on, sitä helpommin se sairastuu ja sitä alttiimpi se on mm. kaikille tulehduksille. Tarkastelemalla kissan tekemisiä voidaan päätellä, kuinka hyvin se voi. Normaali, hyväkuntoinen ja hyvinvoiva kissa kestää pientä stressiä. Silloin se saalistaa eli leikkii, juo, syö, pesee itseään sekä käyttää häkissä tai ympäristössään olevia asioita, kuten raapimapuuta ja uskaltaa esimerkiksi kiivetä hyllyille. Jos kissa taas ei voi hyvin, se yleensä lopettaa ensimmäisenä itsensä puhtaanapidon. Huonovointinen tai stressaantunut kissa voi myös lopettaa syömisen tai syödä entistä enemmän. 

Tutustuttamisprosessi pähkinänkuoressa

  • Totuta vanha kissa uusiin rutiineihin ajoissa (esim. uusi hiekkalaatikon paikka)
  • Jos mahdollista, vaihtele kissojen hajuja keskenään ennen uuden kissan saapumista ja yhdistä hajuihin jotakin positiivista
  • Huolehdi, että molemmilla kissoilla on oma turvallinen tukikohtansa (esim. vierashuone, WC) sekä ruokaa, makuupaikka ja hiekkalaatikko
  • Kun uusi kissa saapuu, älä laske niitä näköyhteyteen vaan vaihtele hajuja
  • Ruoki kissat samanaikaisesti oven molemmin puolin
  • Laske kissat näköyhteyteen esim. verkko-oven avulla. Mikäli verkkoa ei ole mahdollista saada, voidaan oven hakasilla tai ovistoppareilla asettaa ovi hallitusti raolleen
  • Leikkaa kissojen kynnet ennen kuin lasket ne vapaaksi toistensa seuraan
  • Kun kissat kykenevät leikkimään samalla lelulla verkko-oven läpi tai vaikuttavat rentoutuneilta (syövät, juovat, nukkuvat, leikkivät ja liikkuvat normaalisti), voit laskea ne yhteiseen tilaan
  • Huolehdi, että molemmilla kissoilla on kuitenkin mahdollisuus edelleen omaan turvapaikkaan, ruokailuun ja hiekkalaatikkoon
  • Tutustu Mussu-kissan menestyneeseen tutustuttamiseen jäsentiedotteessamme sivulla 25
  • Näillä ohjeissa kissa voidaan tutustuttaa soveltaen myös muihin lemmikeihin, esim. koiriin

Lähteet

Eläinkoulutusblogi 2017. Kissan tutustuttaminen kissoihin ja koiriin. Katsottavissa: https://vimeo.com/246935415/29b68ee880. Katsottu: 15.2.2018.

Eläinkoulutusblogi 2018. Tyytyväinen kissa – sujuvuutta tutustuttamiseen. Luettavissa: https://elainkoulutus.fi/tyytyvainen-kissa-sujuvuutta-tutustuttamiseen/. Luettu: 15.2.2018.

Eläinkoulutusblogi 2010. Uusi ja vanha kissa. Luettavissa: https://elainkoulutus.wordpress.com/2010/12/16/uusi-ja-vanha-kissa/. Luettu: 25.7.2016.

SEY 2016. Uuden kissan tuominen laumaan. Luettavissa: http://www.kissatieto.fi/kissaa-hankkimassa/uuden-kissan-tuominen-laumaan. Luettu: 25.7.2016.

Telkänranta, H. 12.3.2016. Biologi ja tietokirjailija. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus. Luento. Tampere.

Ylikorpi, P. 2013. Kissanhoidon käsikirja. Art House. Helsinki.