Kissan immuunikato FIV

Kissan immuunikatovirus FIV (feline immunodefency virus) on lentivirus. Lentivirusten aiheuttamat sairaudet ovat tyypillisesti hitaasti eteneviä, joten sairastuneet kissat voivat olla terveitä useiden vuosien ajan ennen kuin oireet ilmenevät. FIV on kissan vastustuskykyä heikentävä virus ja se on verrattavissa ihmisen HI-virukseen. Usein sairaus tunnetaankin nimellä "kissa-AIDS". FIV on vakava ja tarttuva, mutta lajikohtainen sairaus, joten virus voi tarttua kissasta toiseen, mutta ei ihmisiin tai muihin eläimiin. Terveelle kissalle vaarattomat sairaudet muuttuvat FIV-tartunnan saaneelle kissalle hengenvaarallisiksi heikentyneen vastustuskyvyn takia.

Tartunta
FIV tarttuu tavallisesti kissasta toiseen esimerkiksi astumisen, verensiirron, pureman tai sylkikontaktin välityksellä. Tappelevat kollikissat ovat pahimmassa riskiryhmässä, sillä virus leviää erityisesti ulkokissojen välisissä kissatappeluissa syljen ja veren välityksellä. Tällöin virus siirtyy tartunnan saaneen kissan syljestä suoraan toisen kissan verenkiertoon. Toisin kuin kissan leukemiavirus FeLV, FIV ei tartu eritteiden välityksellä. Virus ei siis tartu kovin helposti, vaan se vaatii tarttuakseen veri- tai limakalvokontaktin, esimerkiksi puremahaavan tai verensiirron, jotta se pääsee vaarantamaan kissan immuunijärjestelmän. Pahimmillaan virus voi tarttua jaetun vesi- tai ruokakupin kautta, mikäli molemmilla kissoilla on haavoja suussaan. Virus ei tartu helposti kissasta toiseen, koska "annoksen" on oltava suuri, jotta infektio tarttuu. Virus ei siis lähtökohtaisesti tartu ruoan, ruoka-astioiden, liinavaatteiden, käsien, yhteisen hiekkalaatikon tai toistensa nuolemisen välityksellä, joten sen leviäminen keskenään rauhassa elävien kissojen joukossa on erittäin epätodennäköistä. Virus voi siirtyä kissaan myös jo kohdussa tai synnytyksen aikana. Joissain tapauksissa virus saattaa siirtyä pentuun myös imetyksen aikana. Kissanpennut eivät kuitenkaan välttämättä saa aina tartuntaa emoltaan. Kun kissa on saanut FIV-tartunnan, infektio on yleensä pysyvä ja parantumaton. Kissan ulkopuolella FIV ei ole kovin kestävä virus, vaan kuolee ympäristössä nopeasti.

Oireet
Usein omistajat ovat täysin tietämättömiä siitä, että kissa kantaa virusta ja tartunta huomataan vasta, kun kissa alkaa oireilla. Tartunnan saaneelle kissalle tulee usein ensioireita noin kuukauden tai parin päästä tartunnasta. Jos oireet eivät ole voimakkaita, kissan omistaja ei välttämättä kiinnitä niihin huomiota ollenkaan. Oireina voi olla esimerkiksi erilaisia tulehduksia, kuten ien- ja suutulehdukset, krooniset tai toistuvat sisäelinten, hengityselinten, silmien ja ihon sairaudet, painon putoaminen, väsymys, ruonsulatuskanavan häiriötä, laihtumista sekä elinvoiman ja puolustuskyvyn laskua, kuumeilua sekä imusolmukkeiden turpoamista. Joillakin kissoilla virus vaikuttaa myös aivoihin, joka aiheuttaa kissalle neurologisia sairauksia.

Sairauden eteneminen
Monet FIV-tartunnan saaneet kissat elävät oireettomina kauankin tartunnan saamisen jälkeen, ja joillekin kissoille virus ei aiheuta mitään sairauksia. FIV infektoi immuunijärjestelmän soluja (veren valkosoluja) ja vaarantaa niiden normaalin toiminnan. Tämän seurauksena sairauden edetessä ympäristössä tavanomaisesti elävät bakteerit, jotka eivät vaikuta terveisiin eläimiin, voivat aiheuttaa vakavia sairauksia eläimille, joiden immuunijärjestelmä on FIV-viruksen heikentämä. Nämä toissijaiset infektiot aiheuttavat monet kissojen sairaudet, jotka yhdistetään FIV-tartuntaan.

FIV-tartunnassa on kolme vaihetta: ensimmäisessä, eli akuutissa vaiheessa kissan elimistö käsittelee tartuntaa ja yrittää nujertaa sen. Tähän vaiheeseen on tyypillistä, että kissa kuumeilee, ruokahalu heikkenee ja kissa on väsyneempi kuin normaalisti. Akuutin vaiheen jälkeen alkaa oireeton vaihe, joka saattaa kestää kuukausista useisiin vuosiin. Oireettoman vaiheen aikana kissa elää hyvää, normaalia kissan elämää, mutta voi silti tartuttaa virusta eteenpäin. Joillain FIV ei ikinä kehity tästä vaiheesta eteenpäin. Viimeinen vaihe FIVissä on terminaali- eli krooninen vaihe. Silloin kissan immuunipuolustusjärjestelmä on niin heikko, että pienetkin virukset ja bakteerit aiheuttavat sille huomattavan suuria ongelmia. Yleisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa ripuli, kissan laihtuminen ja erilaiset tulehdukset (suu- ja hengitystieinfektiot). Tällöin omistajan tulee pystyä punnitsemaan ja konsultoida eläinlääkäriä, milloin kissan kannalta eutanasia on paras vaihtoehto.

Sairauden hoito
FIV-kissalle voi taata parhaan loppuelämän hoitamalla sitä huolellisesti ja ennaltaehkäisemällä muut taudinaiheuttajat. Tautipainetta voivat aiheuttaa mm. näyttelykäynnit, astutusmatkat, talouden toiset kissat, vierailevat lemmikit tai omistajan käyminen kohteissa, jossa voi olla sairaita kissoja, esimerkikiksi kissatalot, eläinkodit ja -hoitolat tai taloudet, jossa on vapaanaulkoilevia kissoja. Tällöin omistajan ja taloudessa vierailijoiden tulee huolehtia riittävästä hygienistä esim. tarkalla käsienpesulla ja vaatteiden vaihdolla. Erityisen tärkeää on ylläpitää sairastuneen kissan hyvää yleiskuntoa laadukkaalla ruokavaliolla, säännöllisillä madotuksilla, rokotuksilla ja eläinlääkärin terveystarkastuksilla. FIV-kissan rokotusohjelma on erilainen kuin normaalin kissan, joten rokotuksista tulee keskutella eläinlääkärin kanssa. Eläinlääkärille tulee aina mainita kissan olevan viruksen kantaja, koska tämä tieto vaikuttaa rokotteen valintaan, sillä FIV-kissoille käytetään vain rokotetta, jossa on tapettuja taudinaiheuttajia. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että kissaa rokotetaan: säännölliset, mutta harvemmat rokotukset avustavat kissan immuunipuolustusjärjestelmää puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan. Koska rabiesrokote sisältää eläviä taudinaiheuttajia ja FIV-positiivisen kissan ulkoilun tulee olla valvottua, FIV-positiivisen kissan elimistöä ei kannata turhaan rasittaa rabiesrokotteella. On epätodennäköistä, että kissa saa valvotusti ulkoillessaan saaliikseen esimerkiksi jyrsijän, joka on sairastunut rabiekseen.

Koska FIV heikentää kissan vastustuskykyä, jokin virukseen sairastumattomalle kissalle helppohoitoinen sairaus voi koitua FIV-kissan kohtaloksi. Varsinkin suun alueen hoito, kuten ientulehdus, hammassyöpymät yms. voi olla FIV-kissalle erittäin pitkä ja kivulias hoitaa eikä kissa välttämättä edes pysty parantumaan suun alueen tulehduksista enää ollenkaan. Myös suun alueen ongelmia voi ennaltaehkäistä laadukkaalla ruokinnalla sekä hampaiden päivittäisellä harjauksella. Jotkin ihmisillä HI-viruksen hoitoon käytettävät viruslääkkeet (esimerkiksi interferonit ja AZT) ovat osoittautuneet hyödyllisiksi joillain FIV-tartunnan saaneilla kissoilla, mutta tällaiset lääkkeet ovat usein kalliita.

Testauttaminen
FIV-tartunta pystytään toteamaan kissalla ainoastaan verikokeilla eläinlääkärissä. Harva omistaja testauttaa virusta omalta kissaltaan, sillä kissa on heidän mielestään täysin terve. On kuitenkin mahdollista, että osa näistä täysin terveistäkin kissoista kantaa virusta omistajan tietämättä. Jokainen kissa, varsinkin vapaasti ulkoilevat, olisi hyvä testauttaa säännöllisesti. Kissa kannattaa testauttaa varsinkin, jos sillä on paljon mystisiä terveysongelmia, tai olet kaavaillut itsellesi uutta kissaa: FIV tarttuu monenlaisiin kissoihin, eikä se aina ole vain riskitapausten ongelma. FIV pystytään toteamaan kissalla 4 viikon kuluttua tartunnasta. Nuorella (alle 6 kk ikäisellä) kissalla hailakka positiivinen tulos saattaa johtua myös emonmaidossa saaduista vasta-aineista. Myös pentueen sisällä voi olla niin negatiivisia kuin positiivisia pentuja, mikäli virus on siirtynyt kissaan jo kohdussa tai synnytyksen aikana. Joissain tapauksissa virus saattaa siirtyä pentuun myös imetyksen aikana. FIV-diagnoosin saaminen kissalle on usein järkytys, mutta hyvän ehkäisevän terveydenhoidon ja eläinlääkärin tuen avulla useimmilla FIV-kissoillakin on edessä lukuisia onnellisia ja terveitä vuosia.

Pentujen FIV- ja FeLV-testauttaminen 
Pentuja, jotka ovat eläneet koko elämänsä tiettyjen aikuisten kissojen kanssa, ei tarvitse testata, mikäli kaikki aikuiset ovat testien perusteella negatiivisia, esim. oman emonsa kanssa sisätiloissa eläneet pennut. Mikäli pennuilla on ollut pääsy ulos, pennut tulee testata, sillä ne ovat voineet saada tartunnan joltakin toiselta ulkokissalta.

Positiiviset FIV-tulokset
Pennun testauttaminen ei ole koskaan turhaa, sillä negatiivinen tulos on aina varma. Usea pennun testi voi kuitenkin näyttää virhepositiivista, sillä emon vasta-aineet voivat aiheuttaa pennuillakin positiivisen tuloksen, vaikka pennulla ei itse virusta veressään ole. Pennun positiivista tulosta ei siis koskaan kannata pitää varmana. Koska pikatesteissä on riski vääriin positiivisiin tuloksiin, lähtökohtaisesti jokainen positiivinen tulos varmistetaan PCR-menetelmällä. Positiivinen näyte pakastetaan tarkastusta varten. PCR-tutkimukseen tarvitaan EDTA-kokoverta.

Mikäli talous on tiukilla, pentujen positiiviset tulokset voi PCR-menetelmän sijasta uudelleentestata pikatestillä. Usein väärät positiiviset korjaantuvat jo kontrollipikatestissä negatiivisiksi. Jos pikatesti näyttää toistamiseen positiivista, tulos varmistetaan vielä PCR-menetelmällä. Pentujen näytteet kannattaa lähettää laboratorioon vasta sitten, jos tulos on vielä imetyksen jälkeenkin positiivinen.

Ennaltaehkäisy
Ennaltaehkäisyssä tärkeintä on kissojen testaus ja positiivisten kissojen eristys negatiivisista kissoista. Valvottu ulkoilu valjaissa tai ulkotarhasta ennaltaehkäisee ulkokissojen yhteenottoja, jolloin virus ei tartu kissalta toiselle. Vatsinkaan positiivisen kissan ei tule liikkua vapaana ulkona, sillä näin se levittää virusta eteenpäin muille kissoille. Etenkin leikkaamattomat uroskissat ajautuvat helposti tappeluihin ja ovat päälevittäjiä. Jos kissa kaikesta huolimatta ulkoilee valvomatta, kissan kastroinnilla ja steriloinnilla voidaan ennaltaehkäistä taudin leviämistä. Negatiivisen kissan ei lähtökohtaisesti tulisi asua yhdessä positiivisen kissan kanssa. Jos kotona on monta kissaa, viruksen leviämistä voi ennaltaehkäistä tarjoamalla kissoille ruoat ja vedet eri kupeista. Toisilleen tuttujen kissojen yhteenotot kotioloissa ovat harvinaisia ja siksi tauti tarttuu sitä kautta harvoin kotona. 

FIV-positiivisen kissan yhteiselämä FIV-negatiivisen kissan kanssa
Koska FIV tarttuu pääosin puremahaavoista, FIV+ ja FIV- -kissat voivat teoriassa hyvin elää samassa kodissa, kunhan ne tutustutetaan kunnolla ja ne tulevat toimeen. Jos perheessä elää kaksi rauhallista kissaa, joista vain toinen on todettu FIV-positiiviseksi on mahdollista, että tauti ei koskaan tartu perheen terveeseen kissaan. Tiedetään tapauksia, joissa FIV-positiivinen kissa on elänyt pitkään virusta kantamattoman kissan seurana, joskus jopa vuosikausia, ilman että virus on tarttunut. Joissakin tapauksissa myös kissan immuunipuolustusjärjestelmä kykenee nujertamaan FIV-tartunnan, eikä kissa tämän jälkeen kanna virusta.

Kirjoittanut
Janina Pohju
10/2018

Lähteet
Agria. Kissasairaudet FIV ja FeLV. Luettavissa: https://www.agria.fi/kissa/artikkeleita/sairaudet-ja-terveys/kissasairaudet-fiv-ja-felv/. Luettu: 29.10.2018.

Catster. Can FIV+ Cats Live With Other Cats? Finally, a Study That Says ‘Yes’. Luettavissa: https://www.catster.com/lifestyle/cat-health-vet-study-fiv-positive-cats-living-together?fbclid=IwAR1-FeE5KHbrQu3lnyPdZ5ms-GIryIk2ft0BNSraebCHmMKZJqnV5tKY-BM. Luettu: 29.10.2018.

European Advisory Board On Cat Diseases. Feline Immunodeficiency. Luettavissa: http://www.abcdcatsvets.org/feline-immunodeficiency/?fbclid=IwAR1Q4yQ219QeNV0X6rddAmqHbFSwFPme8Q0q6d0iMt-5w0PgUnGEuFaO9d8. Luettu: 29.10.2018.

Kaleva 31.8.2018. Kolme löytökissaa jouduttiin lopettamaan kissa-aidsin vuoksi Oulun seudulla – eläinlääkärin mukaan FIV ei ole silti levinnyt epidemiaksi. Luettavissa: https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kolme-loytokissaa-jouduttiin-lopettamaan-kissa-aidsin-vuoksi-oulun-seudulla-elainlaakarin-mukaan-fiv-ei-ole-silti-levinnyt-epidemiaksi/803627/. Luettu: 29.10.2018.

Movet Oy. FeLV/FIV pikatesti (S/HP/EP/B). Luettavissa: https://www.movet.fi/tutkimukset/felvfiv-pikatesti-shpepp/. Luettu: 29.10.2018.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry. FIV kissan immuunikato. Luettavissa: http://www.pesu.org/index.php/materiaalit/artikkelit/216-fiv-kissan-immuunikato). Luettu: 29.10.2018.

Purina. Tietoisku: Mikä FIV (”kissa-aids”) on? Luettavissa: https://www.purina.fi/kissa/proplan/terveys-ja-ravinto/kissan-terveys/fiv-tietoisku. Luettu: 29.10.2018.

Tamperelainen 8.1.2016. FIV-positiivisuus ei ole pelkkää negatiivista. Luettavissa: https://www.tamperelainen.fi/blogi/353318-fiv-positiivisuus-ei-ole-pelkkaa-negatiivista. Luettu: 29.10.2018.

Villit Viikset 2018. Keskusteluryhmä. Facebook.