Fyysiset rangaistukset

Huutaako kissa ovella? Saisiko sen hiljaiseksi, jos sen kastelisi vaikka sumutepullolla läpimäräksi? Entäpä, jos kissa hyppää ruokapöydälle, missä se ei saa olla? Oppisikohan se sumutepullon avulla, että sinne ei saa mennä?

Kuvitelkaa, että teillä on tylsää, ei mitään tekemistä ja alatte laulaa, että teillä olisi edes jotain tekemistä. Tai kuvittelkaa, että tutkisitte omaa asuntoanne, menisitte johonkin nurkkaan ta huoneeseen, missä vietätte aikaa yleensä silloin, kun ketään ei ole kotona. Yhtäkkiä joku perheenjäsenenne heittää ämpärillisen vettä suoraan naamallenne. Pelkäättekö laulamista jatkossa? Pelkäisittekö asunnossa liikkumista? Osasitteko ennakoida perheenjäsenenne käytöstä ollenkaan? Pelkäättekö jatkossa kyseistä perheenjäsentä? Onko kyseinen perheenjäsen jatkossa mielestänne arvaamaton?

Suihkepullolla voi (valitettavasti) saada tuloksia aikaan, mutta millä hinnalla? Miksi haluatte pitää omia kissojanne peloissanne ja varuillaan teidän lähellänne? Suihkepullo ja jahtaaminen ovat varmasti niitä helpoimpia vaihtoehtoja. Kun taidot loppuvat, väkivalta ja pelottelu alkaa. Minä eläisin aivan kauhuissani kotona, jos joku perheenjäseneni jahtaisi minua ympäri asuntoa aina, jos vahingossa tietämättäni teen jotain väärin. Eikä kukaan edes kertoisi, mitä minun olisi pitänyt tehdä, jotta toimin oikein.

"Kyllä kissa oppii sanat ja niistä koituvat seuraukset, esimerkiksi ei ja hiljaa."

Entäpä, jos olen esimerkiksi japanilainen laulaja? Minä en ymmärrä, jos pyydät minua suomeksi olemaan hiljaa. Miten pyydetään "hiljaa" kissaksi? Ihmisellä ja eläimellä ei ole samaa kieltä. En viesti kissalle lauseilla (kielellä), vaan äänensävyillä, eleillä ynnä muulla. Tämän takia koulutusta käytetään yhteisen kielen luomiseksi. Eläimen on paljon helpompi ymmärtää, mitä sinä haluat, kuin mitä sinä et halua. Tiedätkö, mitä haluan, jos pyydän sinulta "istu?" Entä mitä tarkoittaa pyyntö "ei?" Mitä sinun sillon pitää tehdä? Eläimen on hyvin vaikea ymmärtää tätä.

Miksi tehdä miljoona toistoa asioista, joita ei saa tehdä, mutta ei toistoja niistä asioista, joita saa tehdä? Miksi esimerkiksi siirtää koira vuosikausia pois sohvalta sen sijaan, että kehuisi sitä aina, kun se istuu sohvan vieressä tai tulee pois sohvalta? Miksi torua kissaa huonekalujen raapimisesta, mutta ei kehu raapimapuun käytöstä? Eläimiä ei tule liikaa yrittää kontrolloida. Sen sijaan tulee keskittyä vahvistamaan haluttua käytöstä - opeta siis korvaava käytös!

"Kymmenen kehua korvaa yhden kissaa kohtaan käytetyn rankaisun."

Kissoihin pätee samat koulutusmenetelmät kuin muihinkin eläimiin - hevosiin, koiriin, norsuihuin, kanoihin, delfiineihin ja kultakaloihin. Miksi rankaista ollenkaan? Eikö olisi järkevämpää ja mukavampaa niin kissalle kuin omistajallekin pyrkiä sen sijaan palkitsemaan aina siitä, kun eläin tekee niin kuin sen halutaan tekevän? Jos esimerkiksi puolisoni jahtaisi ja löisi minua kerran (tai jahtaisi ja heittäisi suuttuessaan ämpärillisen vettä päälleni), niin siinä ei auta edes viisikymmentä kehua, että tuntisin oloni 100% turvalliseksi hänen seurassaan. Miksi kissa tai mikään muu eläin olisi erilainen?

Eläinten koulutuksessa alkaa onneksi näkyä uusia tuulia ja positiivisella vahvistamisella toimivia eläinkouluttajia koulutetaan koko ajan lisää. Olemme saaneet valtavasti lisää tietoa eläinten käytöksestä, aisteista, tunteista sekä oppimisesta sitten -9 0-luvun. Kissakirjoista kannattaa tutustua Päivi Ylikorven Kissanhoidon käsikirjaan sekä Helena Telkänrannan Matka kissan mieleen. Yleisesti eläinten oppimiseen yms. liittyen kannattaa lukea Helena Telkänrannan Millaista on olla eläin? sekä Eläin ja ihminen - Mikä meitä yhdistää? Jos pääsee, kannattaa mennä Miira Hellstenin kissakursseille tai Tuulia Applebyn luennoille.

Tuire Kaimio ja Tommy Wiren ovat taas koirapuolella erittäin päteviä osaajia. Hevosasioihin kannattaa tutustua esim. Minna Tallbergin ja Jaana Pohjolan materiaalien kautta.

"Kokenut kasvattaja neuvoi minua pitämään tiukkaa kuria."

Vaikka kasvattaja olisi kokenut, ei se välttämättä tarkoita, että hänen tietonsa ovat ajan tasalla. Kannattaa siis itse tutustua, ottaa selvää ja oppia uutta. Esimerkikiksi naukumisen hillitsemiseen on monta muutakin keinoa kuin jahtaaminen ja suihkupullolla sumuttelu, niin miksi mennä sieltä, missä aita on matalin? Kaiken lisäksi positiviisella vahvistamisella saadaan tehokkaampia tuloksia aikaan kuin rankaisuilla, vaikka niihin voikin mennä hieman kauemmin. Vrt. kumpi pysyy pystyssä kauemmin, nopeasti kyhätty talo vai rauhassa ja harkiten rakennettu talo?

Lähteet:

Helsingin kaupunginkirjasto. Miten ihmisten viestintä eroaa eläinten viestinnästä? Luettavissa: http://www.kysy.fi/kysymys/miten-ihmisten-viestinta-eroaa-elainten-viestinnasta-0. Luettu: 7.2.2016.

Vantaan sanomat. Eläinten koulutus perustuu liikaa rankaisemiseen. Luettavissa: http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/251750-%E2%80%9Delainten-koulutus-perustuu-liikaa-rankaisemiseen%E2%80%9D. Luettu: 7.2.2016.