Aggressiivinen kissa

Jalkoihin hyökkäävä kissa
Mikäli kissa käyttäytyy muuten ystävällisesti ja normaalisti, mutta hyökkäilee (liikkuviin) jalkoihin, kissalla on todennäköisesti todella tylsää. Luonnossa kissalla on koko ajan tekemistä: se yrittää saalistusta 50-60 kertaa päivittäin ja näistä vain noin kymmenen onnistuu. Kissalla on siis luontainen tarve ottaa kiinni kaikki minkä se vain saa, vaikka se ei syö kaikkea kiinni saamaansa. Vaikka kissalla olisi vapaa pääsy syömään ruokaa koko ajan niin paljon kuin se jaksaa, tarve toteuttaa saalistuskäyttäymistä ei poistu siltä mihinkään. Tästä syystä kissat kaipaavat saalistusleikkejä vähintään pari kertaa päivässä, jotta ne eivät turhaudu. Joillakin kissoilla tämä tarve on todella voimakas ja mikäli kissa ei saa täytettyä tätä tarvetta, se voi purkaa turhautumistaan ääntelemällä luonnottoman paljon ja kovaa, tuhoamalla paikkoja, puremalla, raapimalla tai hyökkäilemällä toisten eläinten tai jalkojen kimppuun.

Saalistuskäyttäytymisketjuun kuuluu neljä vaihetta: paikallistaminen, hyökkäys, tappaminen ja syöminen. Mitä enemmän kissa saa toteuttaa kaikkia näitä saalistukäyttäytymisketjun osia, sitä tyytyväisempi se on, sitä paremmin se voi henkisesti ja sitä vähemmän sillä on ongelmakäytöstä. Paikallistamiseen kuuluu kaikenlainen havainnointi ja lelujen tarkkailu. Kissa esimerkiksi rakastaa tarkkailla lelua (paikallistaminen), joka vedetään jonkin nurkan taakse tai jonkin alle piiloon (esim. narun vetäminen maton reunojen ali). Tämän jälkeen se syöksyy lelun kimppuun (hyökkäys) sekä käy puremaan ja polkemaan lelua (tappaminen). Usein tällaisissa leikeissä saalin syöminen jää kuitenkin tekemättä ja kissa ei saa vietyä saalistuskäyttäytymisketjua loppuun asti. Saalistusleikin päätteeksi on hyvä tarjota kissalle ruokaa, jotta se kokee saaneensa saaliin kiinni eikä turhaudu. Ruoka on myös kissan kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi lelujen materiaalien nuoleminen ja nieleminen (esim. höyhenet ja leluhiirien "nahat" tai täytteet).

Kissa kannattaa leikittää aluksi väsyksiin noin 3-4k rt päivässä. Kissan saa väsytettyä parhaiten kepin ja narun päässä olevilla leluilla, joilla voi kissaa juoksuttaa lelun perässä. Kissalle on tärkeää saada vaania lelua ja hyökätä sitten lelun kimppuun. Kissa ei itsenäisesti aina saa saalistustarvettaan ja ylimääräistä energiaansa purettua omatoimisesti leluihin, vaan se vaatii usein ihmisen leikittämään sitä. Kissa väsyy yleensä n. 5-15 minuutissa leikkiessään ihmisen kanssa aktiivisesti. Laserlelu on huono lelu aktiivisille kissoille, sillä sitä voi vain havainnoida (paikallistaminen), mutta sitä ei saa koskaan kiinni (hyökkäys ja tappaminen) eikä sitä voi syödä. Laserlelua voi käyttää silloin, jos kissaa on vaikea muuten aktivoida. Varsinkin laserleluleikkien jälkeen on todella tärkeää antaa kissalle ruokaa, jotta se ei turhaudu. Mikäli kissalla on kipuja tai sen liikkuminen on muuten vaikeaa (esim. vanha kissa), kissaa voi leikittää esimerkiksi narulla, kun se kellii selällään. Kurotellessaan huiskuja ja naruja kissa saa samalla venyteltyä lihaksiaan.

Leikittämisen lisäksi kannattaa ehdottomasti siirtää raksut kuppien sijaan aktivointipalloihin tai aktivointipelilautoihin, jotta kissa joutuu näkemään vaivaa ruuan eteen. Aktivointileluilla kissa saa myös purettua energiaa, sillä aivotyöskentely ja ruuan perässä liikkuminen väsyttää kissaa erilailla kuin kuin suoraan kupista ruokailu. Kissa kokee myös mielihyvää, kun se saa nähdä vaivaa ruuan eteen ja sitä kautta vähentää turhautumista. Raksuja voi myös heitellä kissalle yksitellen, jolloin se saa liikuntaa ja se saa toteuttaa saalistuskäyttäytymisketjun alusta loppuun asti (raksun paikallistaminen, raksun perään juokseminen, raksun nappaaminen ja raksun syöminen). Lisätietoja ruoalla aktivoinnista nettisivuillamme Kissan aktivointi-välilehdellä.

Kissaa ei myöskään tule koskaan leikittää jaloilla, esimerkiksi silloin, kun se makoilee selällään. Kissa ei osaa erottaa, milloin jalka on sopiva leikkikalu ja milloin ei. Erityisesti pentujen kanssa on tärkeää, että käsiä ja jalkoja käytetään vain silittämiseen ja hoitotoimenpiteisiin. Kun kissa kasvaa, se ei ymmärrä, miksi aikaisemmin sallittu asia ei enää olekaan sallittua.

Entä minkälainen on kissan asuinympäristö? Kissa ei tee lattianeliöillä mitään, mikäli se ei pääse käyttämään niitä kolmiuloitteisesti. Asuntoa voi tarkastella uudelleen sillä silmällä, saisiko kissan liikkumatilaa lisättyä esim. lisäämällä hyllyjä, tasoja, ikkunalautapetejä tai kattoon asti ulottuvia raapimapuita. Kissan liikkumatilaa voi lisätä myös verkottamalla parvekkeen tai rakentamalla ulkotarhan. Monet ihmisen silmiin yliaktiiviset kissat rauhoittuvat myös, jos ne saavat itselleen kissakaverin.

Kouluttaminen on pitkä prosessi eikä mitään muutoksia tapahdu päivässä eikä vielä välttämättä viikossakaan. Mikäli kissa jatkaa hyökkäilyä vielä vapaan ruokinnan lopettamisen ja leikkien lisäämisen jälkeen, suosittelemme ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin. Mikäli eläinlääkärissä ei selviä, että kissalla olisi kipuja, suosittelemme ottamaan yhteyttä eläintenkouluttajaan tai -käytösneuvojaan.



Lähteet:

Jaana Pohjola. Kissatalon hyviä käytäntöjä. Luento. Lappeenranta. 6.7.2016.

Helena Telkänranta. Millaista on olla eläin? Luento. Helsinki. 15.10.2016.