Niksu

Niksu tuli meille 6.5.2012. Reippaana 6 vuotiaana poikana se kotiutui todella nopsaan. Pitkään yritettiin että Niksu nukkuisi yöt omassa pedissään, mutta turhaan, meidän jalkopäässä on paras paikka. Heti alusta asti huomasi että Niksu on todella seurallinen, se on aina siellä missä tapahtuu. Sylissäkin se viihtyy. Vieraat ihmisetkään ei jännitä yhtään. Leikkiminen ei ole niinkään Niksun juttu, on vain muutama lelu mistä se saattaa innostua. Eniten se nauttii nukkumisesta ja siitä kun saa katsella ikkunasta maailman menoa.

Pitkäkarvainen kissa ja harjauksen vihaaminen on huono yhdistelmä. Sen asian kanssa on tehty töitä ja nyt harjaus onnistuu pienissä erissä kunhan vaan antaa paljon namipaloja. Jossain vaiheessa alkaa sitten kynsi viuhua ja siitä tietää että nyt on aika lopettaa. Muuten Niksu on todella kiltti ja esim. kynsien leikkuu sujuu todella helposti.

Nyt vuosia on vierinyt ja Niksu on jo 10 vuotias. Tässä ajassa olemme ehtineet muuttaa isompaan asuntoon ja Niksu on saanut seurakseen Alma koiran.

Kun otettiin Alma niin alkuun pelotti miten Niksu reagoi. Oltiin rajattu kämppä puoliksi, toinen puoli oli Niksun ja toinen Alman. Jo heti seuraavan päivänä Alman tulon jälkeen Niksu kiipesi jakkaralle katselemaan menoa aidan toisella puolella. Ei se ollut moksiskaan. Toki epäselväksi ei jää se kumpi on pomo. Jos Alman meno kiihtyy liikaa niin Niksu laittaa sen aisoihin.

Päivääkään ei olla kaduttu Niksun ottamista. Se on just sellanen kissa mitä toivottiin. Ihan paras ❤️

12/2016

Yhdistys kertoo:

Näiden Niksun kuulumisten julkaisun jälkeen tapahtui seuraavaa:

Niksun omistaja oli miettinyt, mitä Niksu on tehnyt edellisessä elämässään. Omistaja lähetti meille Niksun kuulumisia ja julkaisimme ne Facebook-sivullamme. Kuulumiset tavoittivat myös henkilön, joka tunsi Niksun jo ennestään: 

"Vahdin, milloin eläinkoti Pesän sivuille tulee kuva luovuttamastani kissasta ja sitten kun se tuli, näin, että nimeksi oli annettu Niksu. Kissa ilmestyi jostain Simpeleen Änkilän kylälle kesällä 2011. Se kierteli taloissa ja ihastutti kyläläiset syöttämään itseään. Niinkuin kerroin, siitä tuli Änkilän kylän kissakunkku, joka valloitti kaikkien kissojen reviirit voimakkaalla olemuksellaan.
Talvi alkoi lähestyä ja useamman kanssa keskusteltiin siitä, että kissa pitäisi saada pois ulkoa. Olin saanut sitä jo kesytettyä jonkun verran ja onnistuin loukuttamaan sen. Korjaan sen verran, että oma kissani oli ensimmäinen koditon kissa. Se aristeli vieraita kissoja ja oli melkein kauhuissaan, kun Niksu ilmestyi pihaan.
Alkuun se oli laiha ja takkuinen, mutta onnistuin leikkaamaan siltä myöhemmin takkuja pois. Niksu oli aika kauan Pesän sivuilla ja ajattelin, ettei se ole saanut uutta kotia ja on kenties lopetettu. Ihanaa, että hän on elossa ja voi hyvin. Niksu on tosi kaunis kissa. Toivon Niksulle ja sen palvelijaperheelle mitä ihaninta yhteistä tulevaisuutta ja hyvää joulua!"

Uudella omistajalla meinasi tulla itku tätä lukiessa ja vanhoja kuvia katsoessa:

"Voi ei meinaa ihan tulla itku kun lukee ja näkee noita kuvia! Kiitos siulle, tosissaan ollaan tosi paljon mietitty Niksun menneisyyttä ja nyt selvisi paljon :)

Niksu syö auttajan tarjoamaan ruokaa eläessään vielä ulkona ja kodittomana.

Niksu "vanhalla Pesällä" etsimässä kotia.

LSEY r.y.