Tiedote eläinsuojelulain tulkinnasta irrallaan tavattujen kissojen talteenoton osalta

3.4.2018

Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys r.y. pyysi Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI) tulkinnan siitä, miten tulee toimia sellaisten irrallaan tavattujen lemmikkien talteenoton kanssa, joilla tiedetään olevan omistaja sekä miten tulee toimia mahdollisten villiintyneiden kissojen talteenoton kanssa. AVIn välityksellä Kotkan kaupungineläinlääkäri Nelli Gartman on antanut 13.2.2018 yhdistykselle tulkinnan sellaisten löytöeläinten toimittamisesta löytöeläintaloon, joilla tiedetään olevan omistaja:

“Löytöeläinten hoitomaksua ei ole tarkoitettu sakonomaiseksi rangaistukseksi vaan kattamaan pakolliset löytöeläimen hoidosta syntyneet kustannukset. Eläimen omistaja on aina vastuussa omasta lemmikistään ja sen aiheuttamista kuluista. Pääsääntö voisi pitää, että jos eläimen omistaja on selkeästi tiedossa ja eläin pystytään palauttamaan suoraan omistajalleen, näin tulisi toimia, eikä kierrättää eläintä löytöeläintalon kautta.

Toistuvasti irrallaan taajamassa liikkuvat eläimet, joiden omistaja antaa liikkua vapaasti, ovat enemmänkin järjestyksenvalvonnallisia ongelmia. Järjestyslakia valvoo tarvittaessa poliisi. Jos voidaan epäillä, että vapaana liikkuvan eläimen pidossa on selkeitä eläinsuojelullisia ongelmia (esim. vaikuttaa ettei eläin saa tarpeeksi ruokaa tai on jätetty kovalla pakkasella ulos ilman suojaa), on syytä olla yhteydessä eläinsuojeluviranomaiseen eli kaupungineläinlääkäriin, poliisiin tai terveystarkastajaan.”

Koska kissojen vapaanapito on Kotkan kaupungin eläinsuojeluviranomaisen tulkinnan mukaan järjestyksenvalvonnallinen ongelma, on yhdistys pyytänyt Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta 13.2.2018 tulkintaa eläinsuojelulakiin. Komisario Timo Kuokkanen on antanut poliisin tulkinnan yhdistykselle 14.2.2018:

“Ensisijaisena kunnallisena viranomaisena eläimiin liittyvissä kysymyksissä toimii kunnaneläinlääkäri. Käytännössä poliisin rooli eläimiin liittyvissä kysymyksissä on pyydettäessä antaa virka-apua eläinlääkärille ja akuutissa tapauksessa toimia tilanteessa, milloin eläin aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennettä. Poliisin järjestyslain eläimiin liittyvät toimet ovat sitä, että poliisi voi antaa huomautuksen tai sakkoa eläimen omistajalle, joka sallii eläimen olla vapaana taajama-alueella. Poliisilla ei ole roolia eläinsuojelulaki 15 §:n tapauksissa, muulloin kuin milloin koira on otettu kiinni metsästyslaki 55 §:n perusteella.”

Yhdistyksen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kesällä 2015 saaman ohjeistuksen mukaan oman pihapiirinsä ulkopuolella vapaana liikkuvasta kissasta tulee ensimmäisenä olla yhteydessä omistajaan ja pyytää tätä pitämään kissaansa kytkettynä (sisätilat, ulkotarha tai valjaat). Seuraavaksi kissa voidaan ottaa kiinni ja palauttaa omistajalle. Jos näistä toimista huolimatta kissa kulkee edelleen vapaana, naapuri voi tehdä kissan omistajasta poliisin internetsivuilla rikosilmoituksen. Ensin poliisi antaa kissan omistajalla huomautuksen ja myöhemmin sakon, mikäli omistaja ei pidä kissaansa kiinni.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja ja ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö Eija Kaliste on 14.3.2018 vastannut eläinsuojeluyhdistyksen tiedusteluun sellaisista irrallaan tavatuista eläimistä, joilla tiedetään olevan omistaja, seuraavasti:

“Lainsäädäntö ei velvoita ottamaan löytöeläiminä talteen kaikkia irrallaan tavattuja lemmikkejä. Eläinsuojelulain 15 § velvoittaa kuntaa on huolehtimaan alueellaan irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Kunta voi järjestää eläimen talteenottopaikan joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa.

Pykälän tarkoituksena on pitopaikan ja hoidon järjestämisellä ehkäistä hyvinvointiongelmia, joita usein liittyy omistajaltaan karkuun päässeisiin, irrallaan kuljeksiviin kissoihin ja koiriin. Laki ei kuitenkaan velvoita ottamaan talteen kaikkia irrallaan tavattuja kissoja ja koiria. Talteenoton tarvetta määrittää esimerkiksi se, tiedetäänkö omistaja, missä kunnossa eläin on ja missä olosuhteissa - esimerkiksi kovalla pakkasella voi olla syytä ottaa kissa lämpimään.

Jos eläimen omistaja tiedetään, eläin palautetaan tai siitä ilmoitetaan ensisijaisesti omistajalle suoraan. Lailla säädetty talteen otettujen eläinten hoidon järjestäminen on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin eläimelle ei löydy muuta pitopaikkaa. Jos on epäilyä lemmikin hoidon laiminlyönnistä, on asiasta tehtävä eläinsuojeluilmoitus, jolloin viranomainen voi tarvittaessa hankkia eläimelle väliaikaista hoitoa.

Kun toimitaan eläinsuojelulain velvoittamana (kuten tässä asiassa on toimittava), on toimivaltainen viranomainen eläinsuojeluviranomainen: ensisijaisesti kunnaneläinlääkäri. Mikäli tämän palveluja ei ole saatavissa esimerkiksi päivystysaikana, toimii poliisi toimivaltaisena viranomaisena. Poliisi voi pyydettäessä muutenkin antaa virka-apua kunnaneläinlääkärille.

Järjestyslain 14.4 ja 14.1 §:n 2 kohdan mukaan kissaa ja koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle, yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, elintarviketorille, yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua.

Järjestyslakikaan ei näin ollen kiellä kissojen irrallaan oloa, vaan kielto koskee ainoastaan laissa lueteltuja alueita. Toki on selvää, että irrallaan kuljeksiva kissa voi tulla myös esimerkiksi pihassa tai puistossa olevalle lasten leikkipaikalle. Mikäli kissaa näillä alueilla tavataan, on harkittava tilanteen mukaan toimenpiteitä.

Järjestyslailla säädetyissä asioissa toimivaltainen viranomainen on poliisi, jonka tehtävänä on valvoa järjestyslain noudattamista. Järjestyslaki ei velvoita eläinsuojeluviranomaisia tai löytöeläimistä huolehtivia toimintaan. Metsästyslaki säätää lisäksi kahdeksannessa luvussa koiran kiinnipitovelvollisuudesta ja oikeudesta ottaa koira talteen tietyissä tapauksissa.”

Saamiemme lausuntojen mukaan tulkitsemme, että sellaiset irrallaan tavatut lemmikkieläimet, joilla tiedetään olevan omistaja, eivät kuulu löytöeläintalon vastuulle edes silloin kun ne tavataan epäsuotuisista oloista, esim. ulkoa pakkasesta. Mikäli eläin, jolla tiedetään olevan omistaja, tavataan ulkoa hyväkuntoisena, eläin tulee toimittaa omistajalleen - ei löytöeläintaloon riippumatta siitä, missä eläin tavataan irrallaan. Mikäli eläintä ei saada toimitettua omistajalleen tai eläimen pidossa epäillään laiminlyöntejä, löytäjän tulee ottaa yhteyttä kunnan tai kaupungin eläinsuojeluviranomaiseen. Etelä-Karjalan alueella eläinsuojeluviranomaisia ovat valvontaeläinlääkärit ja Etelä-Kymenlaakson alueella kunnan- ja kaupungineläinlääkärit. Mikäli valvontaeläinlääkäriä tai kunnan- tai kaupungineläinlääkäriä ei tavoiteta, esimerkiksi virka-ajan ulkopuolella, eläinsuojeluviranomaisena toimii poliisi. Jos eläimen omistajaa ei tiedetä, eläintä tulee kohdella löytöeläimenä ja se tulee toimittaa löytöeläintaloon.

Villiintyneet kissat

Villiintyneiden kissojen talteenoton osalta Kotkan kaupungineläinlääkäri Nelli Gartman on antanut 13.2.2018 yhdistykselle seuraavan tulkinnan:

“Mitä villiintyneisiin kissoihin tulee, on Evira antanut ohjeistuksensa villiintyneisiin kissoihin liittyvästä lainsäädännöstä. Siellä on listattu myös ominaisuuksia, joiden avulla voidaan tehdä arviota siitä, onko kissa villiintynyt vai ei. Eviran ohje löytyy osoitteesta:  https://www.evira.fi/globalassets/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/ukk/villikissat.pdf.

Villiintyneitä kissapopulaatioita on Suomessa yhä paljon ja niiden hoito ei kuulu löytöeläintalon vastuulle. Jos villiintyneitä kissoja loukutettaessa epäillään loukkuun joutuneen omistettu kissa, se toimitetaan joko omistajalleen tai löytöeläintaloon. Alueilla, joilla villiintyneitä kissoja laajemmin, loukutetaan kaupungin antamalla luvalla tai eläinlääkäreiden toimesta, jaetaan ennen loukutusta ilmoituksia, joissa kehotetaan pitämään omistetut kissat sisällä ja käyttämään niillä sopivaa kaulapantaa. Eläinlääkärit myös vahvasti suosittelevat omistettujen eläinten siruttamista, jotta kadoksissa oleva eläin on helpompi tunnistaa.“

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja ja ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö Eija Kaliste on 14.3.2018 vastannut eläinsuojeluyhdistyksen tiedusteluun villiintyneistä kissoista seuraavasti:

“Mainituissa laissa ei säädetä mitenkään siitä, katsotaanko irrallaan tavattu eläin lemmikiksi tai villiksi – kaikkien tavattujen eläinten suhteen noudatetaan samoja periaatteita, kun harkitaan talteen ottamisen tarvetta. Ainoastaan villiintyneiden kissojen suhteen on lainsäädännössä annettu ohjeistusta, katso Eviran ohje: Villiintyneisiin kissoihin liittyvä lainsäädäntö.”

Eviran ohjeessa “villiintyneisiin kissoihin liittyvä lainsäädäntö” painotetaan, että suhteellisen lyhyenkin aikaa karkuteillä ollut kissa voi melko nopeasti alkaa sekä ulkoiselta olemukseltaan että käyttäytymiseltään vastaamaan villiintynyttä kissaa. Yksittäisen kissan kiinniottajan on kuitenkin vaikea ellei mahdoton arvioida, onko kiinniotettu eläin karannut kotikissa vai luonnossa itsenäisesti elävä villiintynyt kissa. Tästä syystä kissa tuleekin toimittaa kunnan osoittamaan talteenottopaikkaan, jossa kissa on myös mahdollista tutkia tatuoinnin tai mikrosirun varalta.

Lisäksi yhdistys on tiedustellut 6.2.2018 maa- ja metsätalousministeriöltä tulkintaa eläinsuojelulakiin kyseisissä asioissa. Maa- ja metsätalousministeriöstäkään yhdistys ei vielä ole saanut vastausta. Yhdistys jatkaa vielä lain tulkinnan selvittämistä.

Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys r.y. loukuttaa eläimiä vain eläimen omistajan, viranomaisen, maanomistajan tai muun alueen haltijan pyynnöstä. Loukutustapauksissa talteenotetuista eläimistä, joiden omistajaa ei tiedetä, ollaan aina yhteydessä alueen löytöeläintoimijaan ja löytöeläimiksi luokiteltavat eläimet toimitetaan aina alueen löytöeläintaloon. Yhdistyksellä on myös käytössä omat mikrosirulukijat, joiden avulla jokaisesta yhdistyksen vastaanottamasta eläimestä tarkastetaan tunnistusmerkintä. Yhdistys vastaanottaa loukutettuja eläimiä parhaansa mukaan tiloista ja resursseista riippuen. Yhdistyksellä on avuntarpeessa mahdollisuus välittää eläimiä eteenpäin myös yhteistyöverkostojensa kautta esimerkiksi eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:lle. Sijaiskotitoiminnastamme löytyy lisää tietoa nettisivuillamme.

Lue lisää

Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys r.y. Sijaiskotitoiminta. Luettavissa: http://lappeenranta.sey.fi/kotiaetsivat/sijaiskotitoiminta
Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys r.y. Loukuttaminen. Luettavissa: http://lappeenranta.sey.fi/toiminta/loukuttaminen
Dewi ry. Yleistä Dewistä. Luettavissa: http://www.dewi.info/yhdistys/yleista-dewi-rysta/
Kotka. Eläinsuojelu. Luettavissa: http://www.kotka.fi/asukkaalle/ymparistonsuojelu_ja_ymparistoterveys/ymparistoterveys/elainlaakintahuolto/elainsuojelu
Järjestyslaki 27.6.2003/612). 4 luvun 14 §:n 2 momentti. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Sähköinen rikosilmoitus poliisille: https://www.poliisi.fi/rikokset/sahkoinen_rikosilmoitus
Länsi Savo 24.6.2015. Saako kissaa pitää irti taajamassa? - Poliisi ja eläinsuojeluneuvoja vastaavat. Luettavissa: https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/f0c300df-72bb-44f7-8fd3-3573e7bb6f84
Evira. Villiintyneisiin kissoihin liittyvä lainsäädäntö. Luettavissa: https://www.evira.fi/globalassets/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/ukk/villikissat.pdf